Regeneratiivinen viljely
Regeneratiivisella viljelyllä pyritään ruoantuotannon ohessa parantamaan maaperän kasvukuntoa, edistämään vesiensuojelua ja ekosysteemien tilaa. Viljelytapa sitoo hiiltä maaperään hidastaen samalla ilmastonmuutosta.
Regeneratiivista viljelyä ei luomuviljelyn tavoin tarkasti määritelty, mutta se pitää sisällään hiiliviljelyn ja vuoroviljelyn periaatteet. Viljelyn keskiössä on sadontuoton peruspilari: hyväkuntoinen peltomaa. Hyväkuntoinen peltomaa tarkoittaa sitä, että maan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet ovat kunnossa.
Hyväkuntoinen viljelymaa tuottaa hyvän sadon, ja kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä. Se pystyy puskuroimaan suuria sateita tai varastoimaan vettä kuivia kausia varten, eikä hyväkuntoisessa peltomaassa veden kapillaarisen nousun mahdollisuus katkea maan tiivistymiin.
Maan hiilipitoisuus
Maan hiilipitoisuutta, eli multavuutta pyritään lisäämään viljelemällä runsaasti biomassaa tuottavia kasvustoja, ja välttämällä maan turhaa muokkaamista sekä ruokkimalla maan pieneliöstöä. Multavuus auttaa pidättämään ravinteita ja kosteutta, jotka sitten auttavat taas pitämään ravinteet pellossa, ja tuottamaan paremman sadon.
Kasvipeitteisyys
Pellot pyritään pitämään mahdollisimman suuren osan vuodesta kasvipeitteisenä. Kasvipeitteisyys vähentää vesistöihin päätyvää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, jotka ovat pääosin syynä vesistöjen rehevöitymiseen. Kasvipeitteisyys myös parantaa maaperän laatua, vedenläpäisykykyä ja tasaa satotasojen vuosittaista vaihtelua. Pellot kestävät myös ääriolosuhteita paremmin.
Lannoitus
Lannoituksessa pyritään hyödyntämään eloperäisiä lannoitteita. Orgaanisen aineksen lisääminen peltomaahan lisää maan pieneliötoimintaa sekä maan humuspitoisuutta. Orgaaninen aines voi olla kotieläinten lantaa, kierrätysravinteita, teollisuuden sivuvirtoja tai viherlannoituskasvustoja. Lannoituksen täytyy perustua kuitenkin maa-analyysiin ja viljelysuunnitelmassa todettuun tarpeeseen.
Kasvinsuojelutoimenpiteet
Kasvinsuojelutoimenpiteet tehdään todettuun tarpeeseen. Kasvinsuojeluaineiden käyttömäärää pyritään vähentämään ja löytämään vaihtoehtoisia menetelmiä. Lajikevalinnalla voi vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Valitsemalla viljelyyn kasvitautien kestäviä ja lujakortisia lajikkeita vähennetään torjunta-aineiden käyttötarvetta.