Kestävät valinnat
Maataloudella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten kestävyyskriisien ratkaisemisessa. Viljelijöiden osaaminen ja kestävämmät tuotantotavat ovat nousseet yhä tärkeämmiksi seikoiksi.
Suomalaiset viljelijät ovat kyenneet jo vuosia tuottamaan maailman mittaluokassa hyvälaatuista ja turvallista ruokaa. Ehkä jotain kertoo sekin tarina, jossa kiinalaiset mieluusti syöttivät lapsilleen suomalaisesta maidosta tehtyä äidinmaitokorviketta, sillä he pystyivät luottamaan siihen paremmin kuin omassa maassa valmistettuun.
Kestävyyskriisin kautta esille ovat nyt nousseet myös muut asiat. Maan kasvukunnolla ja siihen liittyvällä osaamisella on valtava potentiaali tulevaisuussa. Siihen panostamalla saamme sekä sidottua hiiltä paremmin ilmakehästä pois ja vähennettyä myös ainakin joidenkin lannotteiden tarvetta. Laidunnus on osoittautunut sekä eläimien hyvinvoinnille, mutta myös luonnolle hyväksi tavaksi kasvattaa karjaa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii meiltä myös erilaisten lajien ja lajikkeiden kirjon säilyttämistä, ja siten onkin hyvä vahvistaa myös alkuperälajien ja -lajikkeiden ottamista mukaan arkeen.
Lajityypillinen käytös
Lajityypillisen käytöksen toteuttaminen on eläimille tärkeää.
Sen toteuttamisen puute voi aiheuttaa passiivisuutta, alakuloa ja masennuksen kaltaisia oireita.
Lähellä teurastettu
Kuljetukset voivat olla eläimille niiden elämän raskain kokemus.
Lähiteurastamon suurin etu on eläinten lyhyt kuljetusmatka tilalta teurastukseen.
Munantuotanto
Erilaisissa tuotantotavoissa on eri tavoin otettu huomioon eläinten elinolosuhteet ja se miten ne pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään ja millaista ravintoa ne saavat. Paremmat elinolosuhteet yleensä vähentävät eläinten kokemaa stressiä, ja siten parantavat niiden yleistä hyvinvointia
Laiduntaminen
Laidunnus pitää yllä perinnemaisemaa ja alueen monimuotoisuutta.
Laidunmaat sitovat hyvin hiiltä.
Eläimet pääsevät laiduntamalla toteuttamaan hyvin lajityypillistä käyttäytymistään.
Pieni ryhmäkoko
Ryhmäkoko vaikuttaa mm. eläinten välisten sosiaalisten suhteiden muodostumiseen ja niiden kokemaan stressiin.
Pihattonavetta
Pihattonavetassa lehmät pääsevät liikkumaan vapaasti ainakin rakennuksen sisällä, mutta usein myös rakennuksesta ulos. Tämä antaa lehmille mahdollisuuden liikkua, syödä, juoda ja toteuttaa erilaisia sosiaalisia tarpeitaan vapaasti.
Rehut
Rehuilla on suuri merkitys eläimen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Oikein valitut rehut vaikuttavat myös eläimen kasvuun ja siten tuotantomääriin.
Riista
Mahdollisimman eettisessä metsästyksessä riista löydetään ja tapetaan mahdollisimman kivuttomasti. Saalista kunnioitetaan hyödyntämällä siitä kaikki mahdolliset ruhon osat.
Kasvatettu riista
Kasvatettu riista on monesti eettisempi valinta kuin teollisesti tuotettu liha, sillä eläimet elävät laajoilla alueilla, niille luontaisissa olosuhteissa ja saavat toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Lisäksi kasvatettu riista voi olla ekologisesti kestävämpi vaihtoehto, koska se rasittaa ympäristöä vähemmän ja hyödyntää maataloudelle epäsopivia maa-alueita.
Kalojen ja äyriäisten pyydystyypit
Mitkään käytetyt pyydykset tai kalastusmenetelmät eivät saisi aiheuttaa kaloille tai äyriäisille tarpeetonta kärsimystä.
Kalastuksen ja pyynnin tulisi olla sillä tavoin mitoitettua, että kannat pysyisivät edelleen elinkelpoisina.
Tästä syystä käytettävien pyydysten ja menetelmien tulisi olla mahdollisimman valikoivia.
Kalojen ja äyriäisten tuotantotavat
Kalojen pyynnillä ja kasvatuksella on merkittäviä eroja sekä eettisesti, ekologisesti että taloudellisesti.
Kestävä kalankasvatus pyrkii varmistamaan kestävät kalakannat, kalojen terveyden ja hyvinvoinnin, sekä tuotteen laadun. Kestävä kalankasvatus pyrkii myös minimoimaan erilaiset ympäristövaikutukset.
Avomaa-kasvatus
Avomaa on nimensä mukaisesti avoimessa vuorovaikutuksessa sen ympärillä olevaan luontoon, ilmaan ja vesistöön.
Avomaalla erilaisten valumien ja päästöjen huomioiminen viljelyksiltä ympäristöön on tärkeää.
Kerrosviljelty
Kerrosviljelyssä kasveja viljellään kerroksittain suljetussa tilassa.
Viljelyteknologia optimoi kasvuolosuhteet juuri kasville sopivaksi.
Viljelytapa säästää tilaa, vettä ja energiaa.
Kasvihuonekasvatus
Kasvihuoneita tarvitaan, sillä meidän kasvukausi on muihin maihin verraten lyhyt.
Kasvihuoneet käyttävät energiaa lämmitykseen ja valoon.
Ne käyttävät erilaisia hiilidioksidilannoituksia sekä turvetta kasvatusalustoina.
Sienimö
Sienimö on sienien kaupalliseen viljelyyn tarkoitettu paikka.
Yleensä sienet kasvatetaan erityisissä kasvatusasioissa, kuten alustalla tai mullalla täytetyissä säkeissä tai laatikoissa.
Regeneratiivinen viljely
Regeneratiivisella viljelyllä pyritään ruuantuotannon ohessa parantamaan maaperän kasvukuntoa, edistämään vesiensuojelua ja ekosysteemien tilaa.
Viljelytapa sitoo hiiltä samalla maaperään hidastaen ilmastonmuutosta.
Vuoroviljelty
Vuoroviljelyssä samassa paikassa viljellään vuorotellen erilaisia kasveja siten, että niiden vaihtelu tukee toistensa menestymistä.
Se parantaa maan kasvukuntoa, ja siten nostaa satomääriä ja vähentää tuholaistorjunnan ja esimerkiksi typpilannoittamisen tarvetta.
Biodynaaminen viljely
Biodynaaminen maatalous pyrkii edistämään maanviljelyn kestävyyttä ja ympäristöä kunnioittavaa näkökulmaa. Siinä korostuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, maaperän terveys ja ekosysteemin kestävyys.
Biodynaamisessa maataloudessa korostuvat myös planeettojen ja aurinkokunnan vaikutukset maanviljelyyn, työt ja istutukset pyritään ajoittamaan näiden liikkeiden mukaisesti.
Peltometsäviljelty
Peltometsäviljelyssä yhdistetään perinteinen maanviljely ja metsätalous samalle alueelle. Tarkoituksena peltometsäviljelyssä on parantaa alueiden monimuotoisuutta ja luoda monimuotoisia ja kestäviä ekosysteemejä.
Hiiliviljelty
Hiiliviljelyssä pyritään sitomaan maaperään hiiltä.
Se tapahtuu kasvattamalla juuristojen määrää, jolloin myös maan alla olevissa juuristoissa asuvien ja hiiltä käyttävien mikrobien määrä myös kasvaa.
IPM-kasvinsuojelu
IPM on lyhenne sanoille Intergrated Pest Management.
Siinä käytetään biologista tuholaisten torjuntaa aina kun se on mahdollista, kemialliseen torjuntaan turvaudutaan vasta pakon edessä.
Sertifioinnit
Erilaisten sertifikaattien avulla voidaan todeta, että tuote tai toiminta on sovitun mukaista. Yleensä arvioinnin tekee siihen tehtävään erikseen koulutettu auditoija. Sertifioinnit ovat yleensä voimassa vain tietyn määräajan verran.
Luomu
Luomuun kuuluu sekä kasvi- että eläintuotantoa, ja näissä on luonnollisesti erilaisia huomioon otettavia asioita. Molemmissa keskeistä kuitenkin ovat erilaisten torjunta-aineiden ja kemiallisten lannoitteiden käytön vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen tavanomaiseen tuotantomuotoon verrattuna.
Käsinpoimittu
Käsinpoimitut esimerkiksi marjat, sienet, hedelmät ja vihannekset ovat suoraan luonnosta kerättyjä.
Käsin poimalla voidaan poimia juuri ne oikeat tuotteet ja jotka ovat esimerkiksi riittävän laadukkaita ja kypsiä.
Metsästä kerätty
Suomen luonto tarjoaa metsästä keräämiseen mitä parhaat puitteet.
Keräämisessä tulee välttää herkkiä alueita, kuten paikkoja joissa esiintyy harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Keräämisessä on tärkeää huomioida kantojen kestävyys jatkossakin.
Auringossa kuivattu
Elintarvikkeista saadaan auringonvalon avulla poistettua kosteutta. Kun kosteuspitoisuus laskee merkittävästi, hidastuu myös niiden pilaantuminen ja säilyvyys vastaavasti pidentyy. Kuivaustapana tämä on energiaa säästävä ja siten ekologinen.
Kahvit
Kahvinvalmistuksessa käytetyt erilaiset kahvipavun käsittelytavat vaikuttavat valmiin kahvin lopulliseen makuun ja aromiin.