Kasviproteiinit
Kasviproteiineista yleisesti tuttuja ovat palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit. Vähemmän tunnettu, mutta monipuolinen ja terveellinen kasviproteiininlähde on makealupiini, jonka käyttö on tosin vielä vähäistä.
Kasviproteiinivalmisteita ovat seitanit, tofut, tempet ja kauraproteiinituotteet, sekä sienten avulla kasvatetun Quorn.
Voit käyttää kasviproteiineja eri tavoilla pää- ja jälkiruokiin. Osa kasviproteiineista tulee kypsentää ennen käyttöä, osan voit käyttää sellaisenaan. Ei ole käytännössä mitään liharuokaa, jota ei voisi korvata jollain kasviproteiinivalmisteella, tai vaikkapa yhdistämällä liharuoan osaksi, jolloin lihan määrää saadaan vähennettyä ja siten ympäristövaikutuksia pienennettyä.
Soijan tuotantoa kritisoidaan sen mahdollisten ympäristövaikutusten vuoksi, mutta suurin osa soijan kulutuksesta Suomessa tapahtuu syödyn lihan kautta rehuna.
Palkokasvien käytössä on monia hyviä puolia. Samalla kuin niiden viljely sitoo vähän maapinta-alaan lihantuotantoon verrattuna, voidaan niiden avulla myös parantaa maaperää. Palkokasvien juuristoissa olevat mikrobit hyödyntävät jo olemassa olevaa typpeä, joten lannoituksen tarve vähenee, ja lannoitteiden huuhtoutumisen mahdollisuus vesistöön pienenee.
Kasvikunnan tuotteet, kuten esimerkiksi palkokasvit, sisältävät hyvin vähän tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Kasviproteiinit sisältävät myös kuitua, joka vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi suoliston bakteerikannan kuntoon ja laatuun.
