Kasvikset
Suomessa kasvukausi on lyhyt, mutta valon määrä kesällä on suuri. Intensiivisen valon kautta syntyvät suomalaisissa kasviksissa maistuvat arktiset aromit. Lyhyt kasvukautemme tarkoittaa pidempää ja kylmempää talvea mutta myös vähempää määrää kasvitauteja ja -tuholaisia. Näin se yleensä myös tarkoittaa pienempää määrää torjunta-aineita.
Kasviksia on monenlaisia ja monen makuisia. Yleensä kasviksilla on upeat värit. Jos kaipaat uusia kokemuksia ja vaihtelua ruokapöytään, niin kokeile etenkin villivihanneksia, -kasveja ja -yrttejä.
Kasviksia voit syödä raakana, keitettynä, paistettuna, höyrytettynä, paahdettuna ja vaikkapa grillattuna.
Kasvispainotteinen ruokavalio on yhdistetty matalampaan verenpaineeseen ja pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sekä pienempään riskiin sairastua tiettyihin syöpiin, erityisesti muutamiin suolistoalueen syövistä.
Jos kaikki olisivat kasvissyöjiä, jopa 80 prosenttia eläintenpidon vaatimasta maa-alasta voitaisiin palauttaa luonnontilaan metsiksi ja ruohomaiksi.
Suomalainen pääasiallisesti kasvisruokavaliota noudattava henkilö kuluttaa päivässä noin 20 % vähemmän vettä sekasyöjään verrattuna (tämä tarkoittaa päivittäisen vesijalanjäljen pienenemistä yli 3000 litrasta noin 2350 litraan).
Kasvisten värit eivät ole pelkästään tuomassa kauneutta, vaan värit kertovat myös kasvisten terveyteen vaikuttavista ainesosista.
Monimuotoisuus
Maatiais- tai alkuperäkasvilla tarkoitetaan lajiketta tai hyötykasvin kantaa, jota on viljelty ennen varsinaisen kasvinjalostuksen ajanjaksoa. Ne ovat syntyneet luonnonvaraisista kantamuodoista sekä viljely- että luonnonvalinnan kautta. Ne ovat yleensä kasveja, jotka ovat olleet käytössämme jo tuhansia vuosia. Kaupallisiin lajikkeisiin verrattuna maatiaislajikkeen sisällä on runsaasti kasvien välistä vaihtelua.
Ympäristövaikutukset
Kasviksilla hiili- ja vesijalanjälki ovat lähes poikkeuksetta eläinperäistä raaka-ainetta merkittävästi pienemmät.
Samanlaisilla tuotteilla voi olla toisistaan eroava ympäristö- ja ilmastovaikutus riippuen esimerkiksi tuotantotavasta.
Tuotantotavat
Avomaalla kasvatettujen kasvisten ilmastovaikutus kiloa kohden on yleisesti alhaisempi verrattuna kasvihuonevihanneksiin.
Hiiliviljelyllä sidotaan ilmakehän hiiltä erilaisin tekniikoin takaisin maaperään.
Regeneratiivinen maanviljely on maaperää uudistavaa viljelyä.
Luomu-tuotannolla on perinteet ja selkeästi määritellyt ja tarkastetut toimintatavat.
