Kasvatettu riista

Riistalihalla on sille ominainen riistanmaku. Riista on yleensä myös muuta punaista lihaa terveellisempää erityisesti sen vähärasvaisuuden vuoksi. Riistasta ensimmäisenä yleensä tulee mieleen luonnossa vapaana kasvanut riista, mutta riista voi hyvin olla myös tarhattuna kasvatettua. 

Kasvatettu riista on monesti eettisempi valinta kuin teollisesti tuotettu liha, sillä eläimet elävät laajoilla alueilla, niille luontaisissa olosuhteissa ja saavat toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Lisäksi kasvatettu riista voi olla ekologisesti kestävämpi vaihtoehto, koska se rasittaa ympäristöä vähemmän ja hyödyntää maataloudelle epäsopivia maa-alueita.

Kasvatetulle riistalle ei ole olemassa mitään varsinaista virallista määritelmää, mutta yleisesti voisi sanoa, että kasvatettu riista on nimensä mukaisesti riistaeläimen lihaa, joka on kasvatettu esimerkiksi tiloilla, luonnonmukaisesti aidatuilla alueilla tai vapaasti metsäalueilla. Yleisempiä kasvatettuja riistaeläimiä ovat villisiat, sorsat, hanhet, fasaanit ja muut metsäkanalinnut. 

Edelleen monissa maissa myydään riistana riistaeläimen lihaa, jonka yhteydessä ei mainita että se on kasvatettu. Suomeen tuodaan erityisesti tarhoissa kasvanutta saksanhirveä, joka helposti mainitaan ihan vain riistana.

Lajityypillinen käytös

Yleensä kasvatettu riista saa elää noudattaen lajityypillistä käytöstä ja esimerkiksi laiduntaa suurilla alueilla. Tämä erottaa kasvatetun riistan perinteisestä teollisesta eläintuotannosta, jossa eläimillä ei aina ole yhtä hyvää lajityypillisen käyttämisen toteuttamisen mahdollisuutta. 

Yleensä kasvatetun riistaa ruokitaan ja hoidetaan siten, että eläinten lajityypillisen käytöksen toteuttamiseen pyritään puuttumaan mahdollisimman vähän. 

Kestävä riistankasvatus edellyttää tilalta tai kasvattajalta vastuullista toimintaa: luonnonmukaisen ravinnon tarjoamista, tautien ehkäisyä ja eläinten suojaamista luonnollisilta saalistajilta – ilman, että eläinten elinympäristöön puututaan liikaa.

Ympäristönäkökulma

Riistan kasvatus voi olla perinteistä lihantuotantoa ekologisempaa, sillä eläimet laiduntavat laajoillakin alueilla, jolloin alueelle kohdistuva ympäristökuorma jakautuu tasaisemmin. 

Riistalihan tarkastus, myynti ja käyttö

Lihantarkastus

Liha tulee ennen sen käyttöä tarkastaa hygieniasyistä. Raa’assa riistanlihassa voi olla esimerkiksi trikiiniriski, joka ei poistu kuumennuskäsittelyllä. 

Metsästäjät voivat käyttää omaan käyttöönsä tarkastamatonta lihaa. Jos lihaa myydään eteenpäin, niin sitä koskevat jo tiukemmat lainsäädännön vaikutukset. Leikatun riistanlihan on oltava aina eläinlääkärin tarkastamaa. 

Tarkastettaviin ruhon osiin vaikuttaa se, onko terveys- ja hygieniakoulutuksen suorittanut metsästäjä tarkastanut lihan jo etukäteen. Jos on, niin tarkastettavia ruhonosia vaaditaan vähemmän. 

 

Poikkeukset lihantarkastuksessa

Tarkastamatonta lihaa voidaan rajoitetuin määrin myydä suoraan ravintoloihin, mutta silloin lihan tulee olla käsittelemätöntä ja leikkaamatonta.