Erilaiset maidot

Lehmänmaito on edelleen käytetyin maito ruoanlaitossa ja leivonnassa, sekä juustojen että erilaisten hapanmaitotuotteiden ja jäätelöiden valmistuksessa. 

Vuohenmaidon maku on hyvin lähellä lehmänmaidon makua. Sen koostumus on kuitenkin hieman erilainen, siinä on esimerkiksi vähemmän laktoosia ja pienemmäksi pilkkoutunutta rasvaa, ja siksi se voi sopia lehmänmaitoa paremmin joidenkin vatsoille.

Vuohenmaito on luonnostaan valkoisempaa, koska vuohen elimistö muuntaa ravinnon beetakaroteenin (oranssin väriaineen) suoraan A-vitamiiniksi. Näin ollen vuohenmaidosta valmistetun juuston väri pysyy usein valkoisempana kuin lehmänmaidosta valmistetun juuston.

Eniten vuohenmaidosta valmistetaan juustoa, mutta myös joskus jogurttia. Jogurtista usein tulee kuitenkin hieman lehmänmaidosta valmistettua löysempää.

Lampaanmaidossa on lehmän- ja vuohenmaitoa enemmän proteiinia. Se on paksua ja rasvapitoista. Vaikka siinä on laktoosia, niin lampaanmaito voi sopia joillekin, joille lehmänmaito ei sovi.

Lampaanmaidosta valmistetaan jogurttia ja juustoja, mutta myös esimerkiksi jäätelöä. Lampaanmaidosta valmistettu jäätelö on maultaan vähän erilaista ja rakenne lohkeilevampaa. Lampaanmaitoa ei välttämättä tarvitse homogenoida, sillä sen rasva on jo luontaisesti pienemmissä palloissa kuin lehmänmaidon.

Poronmaito on harvinaista, mutta erittäin ravitsevaa. Siinä on yli 20 % rasvaa ja 10 % proteiinia, sekä lehmänmaitoon verrattuna vähemmän laktoosia.

Poronmaidosta on tehty juustoa ja voita, ja sitä on juotu sellaisenaan.

Puhveleita on erilaisia, ja pääosin kaikki ruoanvalmistuksessa käytetty puhvelinmaito on peräisin vesipuhveleista. Puhvelinmaito on lehmänmaitoa rasvaisempaa ja proteiinipitoisempaa. Puhvelinmaidon väri on valkoisempaa kuin lehmänmaidon.  

Puhvelinmaidon tunnetuin käyttökohde on varmasti mozzarella, mutta sitä voi käyttää myös voin, jogurtin, juuston ja jäätelön valmistukseen.

Koostumukseltaan hamppumaito on hieman soijamaitoa paksumpaa rasvapitoisuutensa vuoksi.

Hampunsiemenmaitoa voit käyttää sellaisenaan juomana, tai sitten maustaa sitä esimerkiksi sitruunalla tai omenamehulla. 

Hernemaito on luonnostaan jo hieman makeaa. Siinä on hyvä proteiinipitoisuus. Herne on hyvä, usein myös kotimainen, kestävä valinta. Herne sitoo maaperään typpeä, ja on siten myös maanparannuskasvi.

Härkäpapu on hyvä, usein myös kotimainen, kestävä valinta. Härkäpapu sitoo maaperään typpeä, ja on siten myös hyvä maanparannuskasvi.

Härkäpavusta valmistettu maito on väriltään vähän ruskeampaa, ja siten se sopii paremmin osaksi muuta ruoanvalmistusta kuin juotavaksi sellaisenaan.

Kauramaidon tyydyttymättömät rasvat ovat yleisesti eläinperäisiä terveellisempiä, ja kauralla itsessään on useita erilaisia terveyttä edistäviä ominaisuuksia.

Kauramaito on esimerkiksi soijamaitoa kevyempää. Sitä voit käyttää kahveissa, ruoanlaitossa ja leivonnassa. 

Neitsytkookosöljy maistuu ja tuoksuu kookospähkinältä, kun taas jalostettu kookosöljy on hajutonta ja mautonta. Kookoksen rasvat muihin kasvipohjaisiin rasvoihin verrattuna ovat tyydyttyneitä, eli kovia ja siten ei niin terveellisiä rasvoja.

Kookosmaito on kasvipohjaiseksi maidoksi kermaista. Se sopii hyvin ruoanlaittoon ja leivontaan. Jos haluaa toimia taloudellisesti, kookosmaidon sijaan kannattaa kokeilla myös kookoskermaa, ja laimentaa sitä tarvittaessa vedellä.

Mantelit sisältävät hyviä rasvoja ja proteiineja, ja ovat siten hyvin terveellinen vaihtoehto.

Manteleiden kasvatus kuluttaa hyvin paljon vettä, ja siten mantelimaidon ilmastovaikutukset ovat melko suuret, vaikka onkin kasvipohjainen tuote.

Soijamaito on yksi yleisimmistä kasvipohjaisista maidoista. Soijan viljely on yksipuolistanut viljelykasveja valtaamalla viljelypinta-alaa muilta kasveilta. 

Soijamaidossa on lehmänmaitoa vastaava määrä proteiineja, mutta sen rasvapitoisuus on korkeampi. Tosin soijamaidossa olevat rasvat ovat pääosin monityydyttymättömiä ja siten terveellisempiä rasvoja.

Soijamaitoa voit käyttää leivontaan, ruoanlaittoon ja kahvimaitona. 

Riisin viljely kuluttaa hyvin paljon vettä, ja siten riisimaidon ilmastovaikutukset ovat melko suuret, vaikka onkin kasvipohjainen tuote.

Riisimaidolla on hieman makeahko maku. Riisimaito on rakenteeltaan kevyttä, ja se sopii siten hyvin kahvimaidoksi. Sitä voit käyttää myös ruoanlaitossa, leivonnassa ja välipaloissa.