Kahvien paahtoaste

Paahdon aikana kahvipavut laajenevat, poksuvat ja saavat erilaisia ruskean sävyjä. Mitä pidempään papuja paahdetaan, sen enemmän ne laajenevat ja samalla kevenevät. Laajenemisen vuoksi tummapaahtoiset kahvit ovat tilavuudeltaan suurempia kuin vaaleapaahtoiset kahvit.

Lyhempään paahdetut vaaleapaahtoiset kahvit ovat maultaan hapokkaampia, pidempään paahdetut tummapaahtoiset ovat taas täyteläisempiä ja karvaampia. Paahdossa erilaiset yhdisteet hajoavat, ja tämän vuoksi tummapaahtoiset kahvit voivat olla vatsalle hellempiä. 

Vaalea paahtoisessa kahvissa on hapokas maku. Vaaleat paahdot sopivat erityisesti suodattimella ja pannulla valmistettavaksi. Vaaleaa paahtoa käytetään yleensä hapokkaiden arabica-kahvien paahtamiseen, jolloin hapokas maku säilyy, ja kahvin luontaiset ominaisuudet pääsevät esille. Nopeasti paahdetussa kahvissa on enemmän veteen liukenevia aineita kuin hitaasti paahdetussa. 

Keskipaahdossa kahvin makeus voimistuu, mutta hapokkuus vähenee.  Keskipaahtoiset kahvit sopivat esimerkiksi suodattimella, pannulla ja pressopannulla valmistettavaksi. Keskipaahdon maku on vaaleaa pehmeämpi ja makeampi, sillä kahvin sokerit ovat jo kehittyneet, ja osa hapokkuudesta poistunut.

Tumma paahto sopii hyvin espressopohjaisiin maitokahveihin tai valmista siitä ranskalaistyylinen café au lait. Keskipaahtoa selvästi tummemmaksi paahdetut kahvipavut ovat ulkonäöltään tummia ja öljyisiä. Tummassa paahdossa kahviin tulee kitkeryyttä sekä savuista ja tuhkaista makua.

Tässä esitetyt tiedot ovat peräisin Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen sivuilta, jotka löydät täältä.