Allergeenit

Oleellista on, että allergeenit ovat korostetusti merkitty, jotta sille allergiset ihmiset osaavat välttää sitä. Allergioita ei pidä vähätellä, sillä osa niistä voi olla herkimmille jopa hengenvaarallisia. 

Vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla keliaatikoilla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa. Keliakia on elinikäinen ja hoitona on pysyvästi gluteeniton ruokavalio, jossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa.

Kala-allergia tarkoittaa kalan tai sitä sisältävän ruoka-aineen aiheuttamaa allergista reaktiota. Myös äyriäiset ja nilviäiset (simpukka, osteri, kotilo ja mustekala) voivat aiheuttaa voimakkaan yleistyvän allergisen reaktion.

Kala- ja äyriäisallergian oireita ovat muun muassa ripuli, oksentelu, kivut, pahoinvointi, kutina, punotus ja ihottuma. Yleisiä ovat myös hengenahdistus ja kurkun kutina. Anafylaksia on mahdollinen, mutta oireiden voimakkuus on yksilöllistä. Merenelävät voivat aiheuttaa oireita myös käsittelyn kautta.

Suurin osa kala-allergisista saa oireita kaikista kaloista, mutta osa saa oireita vain tiettyyn lahkoon kuuluvista kaloista. Kala-allerginen ei välttämättä saa oireita mädistä, äyriäisistä tai nilviäisistä. Eri äyriäislajit ristireagoivat keskenään herkästi: jos saa oireita ravusta, niitä saa myös muista äyriäisistä. Sen sijaan osa äyriäisallergisista sietää nilviäisiä ja toisinpäin.

Kananmuna-allergian oireet ovat yleensä välittömiä: nokkosihottumaa, kasvojen turvotusta, oksentelua, vatsakipua ja pahimmillaan hengenahdistusta ja anafylaksiaa.

Suomalaisista lapsista 1–3 prosenttia on kananmuna-allergikkoja. Usein kananmuna-allergia liittyy juuri lapsuuteen, ja allergia poistuu iän myötä. Osa kananmuna-allergisista lapsista sietää kananmunaa voimakkaasti kuumennettuna (kypsennys uunissa yli 175 asteessa 30 minuuttia) ruokalajien ja leivonnaisten valmistusaineena.

Lupiinia käytetään vuoksi erilaisten elintarvikkeiden lisäaineena, etenkin jauhojen paranteena. Lupiini on myös hyvin proteiinipitoinen, ja sen käyttöä kestävänä proteiininlähteenä voi olla perusteltua lisätä.

Se allergisoi maapähkinän tavoin, ja usein lupiinille allergiset ovat allergisia myös maapähkinälle, sekä päinvastoin.

Maapähkinä on yleisin allergiaa aiheuttava palkokasvi. Maapähkinän allergiaa aiheuttavia proteiineja on merkittäviä määriä kylmäpuristetussa maapähkinäöljyssä, mutta kuumapuristetussa ei.

Maitoallergiassa herkistytään maidon proteiinille, laktoosi-intoleranssissa taas keho ei pysty käsittelemään maitosokeria, eli laktoosia. Maitoallergia alkaa yleensä lapsuudessa, ja se paranee suurimmalla osalla iän myötä. Maitoallerghia aiheuttaa iho- tai suolioireita. Oireet voivat olla välittömiä tai viivästyneitä. Vaikeasti maitoallergiset voivat pahimmillaan saada anafylaksian. 

On hyvä muista, että tuoteselosteessa saattaa maidon tai maitoproteiinin sijaan lukea pelkästään maitoproteiinin nimi, kuten esim. hera tai kaseiini. Hyla-tuotteetkaan eivät sovellu maitoallergiselle.

Nilviäisiä ovat simpukat, osterit, mustekalat ja kotilot kuten etanat. Nilviäisten käytöstä tulee aina ilmoittaa pakkausmerkinnöissä omilla nimillään.

Esimerkkinimiä ruotsiksi ja englanniksi:

• • kampasimpukka, scallop, kammusla
  • sinisimpukka, mussel, blåmusla
  • osteri, oyster, ostron
  • mustekala, octopus/squid/cuttlefish/cephalopod, bläckfisk
  • etana, snail, snigel
  • nilviäinen, mollusc, blötdjur
  • kotilo, gastropod, snäcka

Pähkinän proteiinin aiheuttama voimakkaita oireita aiheuttava pähkinäallergia on alle 2 %:lla väistöstä. 

Osa saa oireita vain yhdestä pähkinälajista, osalla oireita voi ilmaantua useista pähkinöistä tai siemenistä. Mitä lähempänä pähkinät ovat kasvikunnan sukulaissuhteessa, sitä todennäköisemmin ne aiheuttavat keskenään ristiallergiaa.  Allerginen reaktio on mahdollista myös mantelista ja siemenistä. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, missä määrin pähkinät ja siemenet reagoivat ristiin keskenään.

Rikkiyhdisteet (E 220-E 228) harvemmin allergisoivat, mutta voivat aiheuttaa muunlaisia yliherkkyysoireita.

Rikkiyhdisteitä on yleisimmin kuivatuissa hedelmissä, perunasosehiutaleissa, rypälepohjaisissa juomissa, viineissä ja siidereissä.

Viineissä rikkiyhdisteitä (käytännössä sulfiitteja) käytetään säilytysajan pidentämiseksi. Valkoviinit säilyvät punaisia huonommin, joten niissä on yleisemmin korkeammat pitoisuudet. Makeissa viineissä on enemmän sulfiitteja kuin kuivissa viineissä. 

Seesamiallergian oireet voivat olla anafylaksiasta astmaan ja nokkosihottumaan. Ristiallergiat ovat mahdollisia puupähkinöihin, unikonsiemeniin ja kiiviin.

Pääasiallisesti sellerin aiheuttamat allergiaoireet tuntuvat suun, nielun ja huulten alueella. Voi esiintyä kutinaa ja turvotusta, joiden voimakkuus vaihtelee. Iho- tai silmäoireetkin ovat mahdollisia. Usein pujolle allergiset ovat myös allergisia sellerille. Voi myös olla, että oireet tuntuvat voimakkaammilta siitepölyaikaan. 

Sinappi- ja sinapinsiemenallergia ovat harvinaisia, mutta voivat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita. Koivuallergiaan voi liittyä ristiallergia myös sinappiin ja sinapista valmistettuihin tuotteisiin. 

Soija-allergia on yleinen erityisesti lapsilla. Se voi aiheuttaa ihottumaa, vatsakipua, oksentelua, ripulia, hengitysvaikeuksia ja anafylaksiaa. 

Äyriäisiä ovat ravut ja hummeri. Äyriäis- ja nilviäisallergisista suuri osa on allergisia useammalle kuin yhdelle äyriäislajille. Äyriäisallergia on usein pysyvä. Äyriäisten ja nilviäisten käytöstä tulee aina ilmoittaa pakkausmerkinnöissä omilla nimillään.

Esimerkkinimiä ruotsiksi ja englanniksi:

• • katkarapu, shrimp/prawn, räka
  • jokirapu, crayfish, flodkräfta
  • hummeri, lobster, hummer

Tässä esitetyt tiedot ovat peräisin tai joko suoraan lainattuja Ruokaviraston ja Allergialiiton sivuilta. 

Ruokaviraston sivuilta löydät lisätietoa allergeenien pakkausmerkinnöistä. 

Allergialiiton sivuilta löydät lisätietoa allergioista, niiden oireista ja aiheuttajista.