Kangasmustikat
(Vaccinium myrtillus)
Kangasmustikka on pensasmustikkaa hapokkaampi. Se on läpikotaisesti tummansininen tai purppurainen, sen rakenne on pallomainen ja vahapeitteinen. Marjat voivat olla joskus myös mustia ja kiiltäviä, jolloin mustikoilta puuttuu pintaa peittävä ohut vahakerros.
Voit syödä kangasmustikoita sellaisenaan, tai valmistaa piirakoita, muffinsseja, mehuja ja hilloja. Kangasmustikan lehdistä voit valmistaa teetä.
Tarun mukaan kangasmustikan erittäin tumma sisuksen väri johtuu siitä, että käärme oli käynyt lipomassa marjaa kielellään. Nyt on kuitenkin paljastunut, että tuo sama tummuus tekee siitä superruokaa.
Mustikan tumma väri johtuu sen sisältämistä erittäin terveellisistä antosyaaniyhdisteistä. Antosyaanit ovat flavonoideja, joilla arvellaan olevan erilaisia terveyshyötyjä. Antosyaanit voivat mm. pienentää sydän- ja verisuonisairauksien, kakkostyypin diabeteksen ja muistisairauksien riskiä. Kangasmustikkaa tutkitaan myös sen hyödyistä silmien terveydelle. Mustikka on lisäksi E-vitamiinin ja kuidun lähde. E-vitamiini on antioksidantti ja se esimerkiksi säätelee veren kolesterolitasoa, edistää verenkiertoa ja parantaa immuunivastetta.
Kangasmustikan satoon vaikuttaa sään lämpötila. Jos alkukesä on viileä, hyönteiset eivät lennä eikä pölytys onnistu.
Tuore kangasmustikka säilyy poimimisen jälkeen huoneenlämmössä noin vuorokauden ja jääkaapissa se säilyy vajaan viikon.
Kangasmustikkaa säilötään pakastamalla, kuivaamalla, survomalla sekä keittämällä mehuksi ja hilloksi.
Kangasmustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
