Voit
Yleisimpiä voin valmistukseen käytettyjä maitoja ovat lehmänmaidon lisäksi lampaan, vuohen, jakin ja vesipuhvelin maidot.
Voita voidaan hapattaa tai olla hapattamatta. Suomalainen voi on pääosin hapatettua. Hapatuksessa voihin syntyy tiettyjä happoja ja aromeja, kuten voille tyypillistä diasetyyliä. Voihin myös lisätään aromeja ja happoja, joiden avulla päästään lähes perinteisesti hapatetun voin makuun. Kirnuvoita voidaan valmistaa kirnuamalla maitoa, hapatettua kermaa tai niiden sekoitusta, ja siinä maku on ehkä vielä vähän voimistunut. Kirnuvoilla paistaminen on usein myös miellyttävää, sillä kirnuvoi ei räisky niin paljoa.
Voita on suolattua tai suolaamatonta. Paitsi maun antajana, suola toimii myös säilyvyyttä parantavana aineena. Lisäksi voita voidaan myydä kirkastettuna, eli gheena. Siitä on poistettu kuiva-aineet ja vesi, joten jäljellä on vain rasva.
Käytä voita ja gheetä leivän päällä, leivonnassa ja ruoanlaitossa. Eläinperäiset rasvat kestävät hyvin korkeissa lämpötiloissa kuumennusta.
Voin väriin vaikuttaa sekä rasvapitoisuus että vuodenaika. Mitä enemmän rasvaa voi sisältää, sen keltaisempaa se on. Myös rehu vaikuttaa väriin ja rakenteeseen. Tällä on vaikutusta erityisesti ammattitason leivonnassa. Joissain maissa voita värjätään värivaihtelun tasaamiseksi annattolla tai betakaroteenilla, mutta Suomessa sitä ei tehdä.
Voi säilyy jääkaapissa avaamattomana kolmisen kuukautta ja avattuna pari viikkoa. Ghee säilyy paremmin, joskus jopa huoneenlämmössä. Voit pakastaa voita ja gheetä.
