Siiat
(Coregonus lavaretus)
Siika on sisä- ja murtovesissä elävä, lohikalojen lahkoon kuuluva parvikala. Siika on yleisnimitys erittäin monimuotoisille kaloille. Samassa järvessä voi elää hyvin toisistaan poikkeavia siikalajeja.
Siian maku on miedohko, ja siksi monet pitävät savustetusta siiasta enemmän. Siian liha on vähärasvaista.
Useimmin siika savustetaan tai graavataan, mutta voit paistaa siian myös uunissa tai fileoida pannulle.
Monimuotoisuus
Siikoja esiintyy sisävesissä koko maassa ja kaikilla merialueillamme. Yleisesti ottaen siiat suosivat viileitä ja hapekkaita, puhtaita vesiä.
Siikamuodoista:
- Pohjasiika on elinvoimainen
- Tuppisiika on elinvoimainen
- Järvisiika on silmälläpidettävä
- Planktonsiika on vaarantunut
- Karisiika on vaarantunut
- Vaellussiika on erittäin uhanalainen
Ympäristövaikutukset
Siianpoikaset ja osa aikuisista siioista syövät eläinplaktonia. Eläinplaktoni torjuu vesistöjen rehevöitymistä.
Tuoreen kalan säilytyslämpötila on mahdollisimman lähellä nollaa astetta. Tuore kala kannattaakin valmistaa ruoaksi vuorokauden sisällä ostohetkestä. Savustettu tai paistettu kala sen sijaan säilyy pari kolme päivää.
Siikaa voidaan kasvattaa tai pyytää luonnosta. Siian pyynti luonnosta on rauhoitettu mereen laskevista joista syksyllä, ja puroissa syyskuusta marraskuun loppuun. Lisäksi moni siikalaji on rauhoitettu, ja niiden pyynti on kiellettyä.
