Kasviproteiinituotteet
Tarvitsemme ravinnosta proteiineja, ja kasveista löytyy helposti hyviä proteiinilähteitä. Kasveista yleisesti tuttuja proteiinipitoisia kasveja ovat palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit. Uudempana esimerkkinä on makealupiini, jonka käyttö on vielä vähäistä.
Valmisteista monelle ovat tutuksi jo käyneet seitanit, tofut, tempet ja kauraproteiinituotteet, sekä sienten avulla kasvatetun Quarnin.
Kasviproteiineja voit käyttää eri tavoilla sekä pää- että jälkiruokiin. Osa kasviproteiineista tulee kypsentää ennen käyttöä, osa voidaan käyttää sellaisenaan. Ei ole käytännössä mitään liharuokaa, jota ei voisi korvata jollain kasviproteiini-valmisteella, tai vaikkapa yhdistämällä osaksi, jolloin lihan määrää saadaan vähennettyä ja siten ympäristövaikutuksia pienennettyä.
Soijan tuotantoa kritisoidaan sen mahdollisten ympäristövaikutusten vuoksi, mutta suurin osa soijan kulutuksesta Suomessa tapahtuu syödyn lihan kautta rehuna.
Kasvikunnan tuotteet, kuten esimerkiksi palkokasvit, sisältävät hyvin vähän tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Kasviproteiinit sisältävät myös kuitua, joka vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi suoliston bakteerikannan kuntoon ja laatuun.
Palkokasvien käytössä on monia hyviä puolia. Samalla kuin niiden viljely sitoo vähän maapinta-alaan lihantuotantoon verrattuna, voidaan niiden avulla myös parantaa maaperää. Palkokasvien juuristoissa olevat mikrobit hyödyntävät jo olemassa olevaa typpeä, joten lannoituksen tarve vähenee, ja lannoitteiden huuhtoutumisen mahdollisuus vesistöön pienenee.
