Pavut
Pavut ovat terveellisiä, maistuvia ja ilmastoystävällisiä kasviproteiinin lähteitä. Kaikissa pavuissa on runsaasti proteiinia ja ravintokuitua. Papujen maku ja ulkonäkö vaihtelevat lajikkeittain. Yleisesti ottaen niiden rakenne on melko kiinteä, ja maku vaihtelee miedosta kermaiseen ja voimakkaaseen.
Pavut sopivat pääraaka-aineeksi, tai voit valmistaa niistä erilaisia lisukkeita. Niitä voi käyttää salaatteihin, keittoihin ja pataruokiin tai tehdä erilaisia tahnoja, pihvejä tai pyöryköitä.
Pavut käytetään ruuanvalmistuksessa useimmiten palkoineen. Ruoaksi valmistettaessa pavut tulee aina keittää ennen käyttöä, sillä ne sisältävät haitallisia glykosideja. Kuivattuja pavun siemeniä liotetaan yön yli ja liotusvesi kaadetaan pois. Liottamisen jälkeen niitä keitetään lajista riippuen 30-45 minuutista 1-1,5 tuntiin.
Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisasta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Silloin ne kannattaa kasvattaa kasvihuoneessa.
Ympäristövaikutukset
Pavut tekevät hyvää kasvatusmaalle toimien maanparannuskasveina. Maanparannuskasvit sitovat maaperään typpeä. Tämä tarkoittaa sitä, että yleensä näin lannoitteita ei tarvita niin paljoa, jolloin lannoitteiden ympäristövaikutuksetkin jäävät pienemmiksi.
Papukasvit lisäävät maiseman monimuotoisuutta ja auttavat pölyttäjiä.
Pavut säilytetään kylmässä +2 – +5 °C asteessa, mieluiten muovipussissa. Palkokasvit ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää banaanien tai tomaattien vieressä.
Talvella käytettävät pavut kannattaa ostaa ja säilöä satokauden aikana. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten.
Papujen paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla.
