Kvinoat
Kvinoassa on erittäin hyvä proteiini- ja rasvahappokoostumus. Kvinoa on peräisin Andeilta, mutta nykyisin sitä viljellään myös Suomessa pienimuotoisesti. Suomalainen ja tuontikvinoa eroavat kuitenkin jonkin verran ominaisuuksiltaan.
Kvinoa ei ole heinäkasvi, vaikka sitä käytetään viljojen tapaan. Sen sukulaisia ovat jauhosavikka, punajuuri ja pinaatti.
Kvinoalla on mieto, hieman hapan maku. Kvinoaa on valkoista, punaista ja mustaa. Eriväriset kvinoat eivät juurikaan eroa toisistaan maun suhteen. Valkoinen kvinoa on kuorittu, joten sen kuitupitoisuus on alhaisempi. Lisäksi punainen ja musta ovat maultaan hieman voimakkaampia ja rakenteeltaan rouheisempia, ja vaativat hieman pidemmän keittoajan.
Voit käyttää kvinoaa riisin tai pastan tavoin lisukkeena joko lämpimissä tai kylmissä ruuissa. Kotimainen kvinoa puuroutuu, mutta ulkomainen pysyy keitettäessä irtonaisena. Kotimainen kvinoa sopii osaksi ruuanvalmistusta, kun taas ulkomainen, irtonaisempi kvinoa sopii salaatteihin ja paistoksiin.
Kvinoa tulee huuhdella ennen keittämistä. Käytä myös koko kasvi, sillä sen lehtiä voidaan syödä lehtivihanneksen tapaan.
Kvinoa sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.
Kvinoassa on paljon terveydelle hyviä omega-3-rasvahappoja sekä rautaa.
Kvinoa on gluteenitonta.
Säilytä kvinoa kuivassa ja valolta suojattuna. Kvinoa säilyy huoneenlämmössä ja kuivassa noin 4 kk, mutta voit myös pakastaa sitä, jolloin sen säilyvyys pitenee muutamalla kuukaudella.
