Pastat, pelmenit ja dumplingsit
Pasta valmistetaan yleensä hyvin gluteenipitoisesta durumvehnästä, jossa on paljon sitkoa. Pastaa voidaan valmistaa myös tavallisista vehnäjauhoista, usein hyvin hienoksi jauhetuista sellaisista, tai vaikka kaurasta tai rukiista. Pastat voidaan jakaa tuore- ja kuivapastoihin.
Tuorepasta sisältää lähes aina kananmunaa, jota siinä on tyypillisesti noin kolmannes raaka-aineista. Täten tuorepasta on proteiinipitoista ja täyttävää. Kuivapastan valmistukseen ei käytetä muuta kuin durumvehnää ja vettä, ja pastan säilyvyys kosteudelta hyvin suojattuna on pitkä. Kuivapasta ei sen sijaan yleensä sisällä kananmunaa, vaan koostuu ainoastaan vedestä ja jauhoista.
Pasta on pääosin valmistettu vehnäjauhoista ja vedestä, joten sillä on pehmeän viljainen maku. Tuorepastaan on lisätty myös kananmunaa, ja se on pehmeää, tavallisen pastan ollessa kovaa. Pastan valmistukseen voidaan lisäksi käyttää kananmunaa ja suolaa, sekä muita aineita, kuten pinaattia tai tomaattia, tai mustekalaa tai hiiltä tuomaan väriä. Väriaineet joskus voivat myös tuoda oman makunsa pastaan mukaan.
Pastaa voit käyttää italialaisittain lähes sellaisenaan vain kevyesti maustettuna, tai vaikkapa laatikoissa ja keitoissa. Italialaiset käyttävät tietyissä ruokalajeissa vain tietyntyyppistä pastaa.
Varaa keittämätöntä pastaa 75–100 g per henkilö
Italiassa pastan keittämisessä käytetään aina suolaa, sillä se korostaa pastan makua. Lisää suola sitten, kun huomaat veden kiehuvan ja tee se ennen pastan lisäämistä. Näin suurin osa suolasta jää kiehuvaan veteen.
Kuivapasta sisältää hyvin vähän vettä ja säilyy vuodesta kahteen kuivassa, viileässä ja tiiviisti pakattuna.
Tuorepasta on parasta samana päivänä käytettynä. Jääkaapissa se säilyy pari päivää, säilyvyyttä voi vähän pidentää ripottelemalla pastan päälle jauhoja ja säilyttämällä sitä ilmatiiviissä rasiassa. Jos haluat säilyttää sitä pidempään, pakasta tai kuivata se.
