Täpläravut
(Pacifastacus leniusculus)
Täplärapu on alun perin Pohjois-Amerikasta peräisin oleva rapulaji, joka tuotiin Suomeen korvaamaan rapuruton heikentämää alkuperäistä jokirapukantaa. Täpläravun kanta on kasvanut niin suureksi, ettei sitä saa enää istuttaa ja kasvattaa. Mitä enemmän sitä käytetään, sitä enemmän suojellaan vaarantunutta jokirapukantaa.
Jokiravun ja täpläravun maussa ei juuri ole eroa. Ne erottaa ulkonäöltä täpläravun saksen vaaleasta täplästä ja jokiravun keskikilvessä olevasta pienestä terävästä piikistä. Lisäksi jokiravun kuori on hieman pehmeämpi. Täpläravulla taas on suuremmat ja pulleammat sakset sekä jokirapua sileämpi kuori.
Ravut sopivat hyvin keitettäväksi, mutta myös muuhun ruoanlaittoon.
Äyriäiset ja nilviäiset voivat aiheuttaa allergiaa ja siksi niistä tulee aina ilmoittaa pakkausmerkinnöissä niiden omilla nimillä.
Erilaisten rapujen keittäminen elävältä on nykyisin kiellettyä yhä useammassa maassa eläinten paremman kohtelun takaamiseksi.
Monimuotoisuus
Täplärapukanta on vahva, ja se osaltaan heikentää Suomessa olevan jokiravun kantaa. Täplärapu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, joten sen kasvatus on kielletty mutta käyttö suositeltavaa.
Äyriäiset pilaantuvat helposti. Siksi ne keitetään heti pyynnin jälkeen, tai pidetään elävänä käyttäjälle asti.
Säilytä valmistetut äyriäiset alle +3 °C, tai pakasta ne.
Rapukausi alkaa heinäkuun lopussa.
