Leivät
Leipiä on monen muotoisia, -makuisia ja eri tavoin valmistettuja. Itä-Suomessa leipäkulttuuri perustuu tummaan, perinteiseen ruisleipään, karjalanpiirakoihin ja erilaisiin leivottuihin kukkoihin. Länsi-Suomessa on taas makeampia ja maustettuja leipiä, kuten saaristolaisleipä, piimälimppu ja erilaisia mausteita sisältävät leivät. Kaikille suomalaisille yhteinen leipä on kuitenkin ruisleipä.
Leivät valmistetaan hiivalla tai taikinanjuuren avulla nostattamalla, mutta myös erilaisia kohotusaineita voidaan käyttää.
Gluteenittomia leipiä voidaan leipoa esimerkiksi kaurasta, vehnäleivissä on yleensä melko runsaasti gluteiinia. FODMAP-ruokavaliossa pyritään välttämään leivissä oleva fruktaania, joka aiheuttaa erilaisia suolisto-oireita. Yleisimpiä fruktaanin saantilähteitä ovat ruis-, vehnä- ja ohratuotteet.
Paiston jälkeen leivän lämpötila laskee ja siinä oleva tärkkelys kiteytyy uudelleen, joka saa aikaan leivän kovettumisen. Tämä uudelleenkiteytyminen on tärkein leivän vanhenemiseen vaikuttava ilmiö, ja näin leivästä tulee parissa päivässä "vanhaa". Tämä on nopeinta viileässä lämpötilassa (-4 - +4 °C), ja siksi vuorokauden jääkaapissa ollut vehnäleipä tuntuu vanhemmalta kuin kolme päivää +70 °C:ssa säilytetty.
Pakastetun leivän voi tuoreuttaa, mutta se kannattaa tehdä mikron sijasta uunissa tai paahtimessa, sillä mikrossa rapea kuori häviää ja sisus sitkistyy.
Leipä tulee säilyttää huoneenlämmössä, yli +22 °C, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään. Leipää ei kannata säilyttää jääkaapissa, sillä siellä se vanhenee nopeammin.
Leivän pakkauksella on merkitystä säilyvyyteen: Paperiin kääritty leipä kuivuu tasaisesti ja kuori pysyy rapeana. Muovipussi estää leivän kosteuden haihtumisen, mutta leivän kuori menettää rapeutensa. Rei'itetty pussi pitää leivän kuoren rapeana ja säilyttää leivän paperia paremmin.
Jos et ehdi käyttää leipää, kannattaa se pakastaa mahdollisimman tuoreena. Leipä säilyy pakastimessa muutaman kuukauden ajan. Leipä kannattaa pakastaa muovisessa pakkauspussissa.
