Villiyrtit ja -kasvit
Villiyrtit ovat luonnosta suoraan kerättyjä yrttejä, kukkia, rikkaruohoja ja lehtiä. Villiyrttejä on käytetty mm. mausteena, teen ja kahvin korvikkeena, lääkitsemisessä ja eläinten rehuna. Nykyisin yrtit ovat hieno keino viimeistellä ruoan makuja.
Villiyrteillä voi makumatkailla, mutta ensin tulee tuntea kasvit, ja kerätä sekä käyttää vasta sitten. Villiyrttien kerääjille on olemassa kursseja, joissa opetetaan tunnistamaan hyödylliset ja haitalliset kasvit, sekä niiden oikeaoppinen käsittely. Tässä palvelussa myyjien tulee olla saavuttanut riittävä pätevyys kursseilla ja keräyskokemuksella.
Villiyrteistä ruohovartisia kasveja saa kerätä yksityisiltä mailta, mutta esimerkiksi puunlehtien, kuusenkerkkien, koivun lehtien, mahlan, juurten ja jäkälän keräämiseen on pyydettävä maanomistajan lupa. Kasveja ei saa poimia vaarantamalla niitä. Luonnonsuojelualueilta villiyrttien kerääminen on kielletty.
Villiyrttejä voi käyttää yksittäin tai yhdistelemällä. Vahvan yrtin pariksi kannattaa valita miedompi. Osaa yrteistä voi käyttää korvaamaan suolaa, korianterit, kuminat, lehtisellerit ja lipstikat sopivat tähän hyvin.
Lisää tuoreet yrtit vasta kuumaan ruokaan, kuivatut puolestaan vaativat hieman hauduttamista.
Kuivatut yrtit ovat yleensä tuoreita voimakkaampia, mutta joidenkin yrttien aromit haihtuvat kuivattaessa. Yrtit ovat yleensä jauhettuna voimakkaampia kuin murskattuina. Kuivattuja yrttejä tarvitaan yleensä vain 1/3 tuoreiden määrästä. Yrttien maku tulee esiin vasta muutaman minuutin päästä maustamisesta.
Yrttikasvit valmistavat runsaasti erilaisia aineita puolustautuakseen häiriötekijöiltä. Tuottamiensa parantavien aineiden vuoksi kasveja käytetään lääkintään. Tästä syystä eri yrtteihin kannattaa tutustua tarkasti, etenkin jos olet raskaana, lapsi, ikäihminen tai sinulla on jokin tiedossa oleva sairaus.
Älä käytä mitään yrttivalmisteita yhtäjaksoisesti useiden kuukausien ajan.
- Jääkaapissa: Leikatut yrtit säilyvät muutaman päivän ajan jääkaapissa.
- Yrttien hiostus: Hiostamisessa lehdet hapatetaan, eli fermentoidaan. Hiostamisessa lehtien aromiaineet hajoavat pienemmiksi ja pehmeämmiksi aromeiksi.
- Yrttien kuivaus: Yrteistä suurimman osan voi kuivata. Kaikkien yrttien aromit eivät sitä kestä, mutta osan aromit taas paranevat kuivattaessa. Yrttien kuivauksessa onnistuu parhaiten kuivaamalla yrtit heti poiminnan jälkeen, ja kuivaamalla vain nuoria ja terveitä kasveja. Kuivatut yrtit säilyvät muutaman vuoden ajan kuivassa ja viileässä.
- Yrtit kuivuvat nopeasti huoneenlämmössä, kuivauslämpötila ei saa nousta yli +30 °C. Jos käytät kuivuria, niin kannattaa pitää lämpötila melko matalana, sillä yli +40 °C lehtien entsyymit ja eteeriset öljyt alkavat hajota ja haihtua, ja yrtit menettävät vihreän värinsä.
- Paras tulos syntyy, jos yrtit ensin esikuivaa huoneenlämmössä. Suora auringonpaiste on yrteille liikaa. Lehdet ja varret kuivataan erikseen, mutta mausteyrtit voidaan kuivata myös pieninä kimppuina. Yrtit ovat kuivia, kun lehdet murentuvat helposti ja varret napsahtavat poikki.
- Pakastaminen: Kaikille yrteille pakastaminen ei sovi. Niille, joille se sopii, kiehauta yrtit ennen pakastusta nopeasti pienessä määrässä vettä tai höyryä. Voit ottaa myös keitinveden talteen.
Eri yrtit ovat parhaimmillaan eri aikaan, mutta kaikista yrteistä kannattaa poimia lehdet talteen ennen kukintaa, poimia kukat lähes heti kukinnan alkamisen jälkeen, ja versot silloin, kun kukinta on kauneimmillaan.
