Kurpitsat
(Cucurbita pepo)
Kurpitsa tunnetaan Tuhkimon kulkuneuvona ja Halloweenin koristelyhtynä, mutta siitä on paljon muuhunkin. Kurpitsa on terveellistä, vähäenergistä ja monikäyttöistä. Kurpitsalajeja on lukemattomia erilaisia.
Kurpitsat jaotellaan nopeakasvuisiin kesäkurpitsoihin, ja pidemmän kasvukauden talvikurpitsoihin. Talvikurpitsa saa kasvaa täyteen kypsyyteen ja kovakuoriseksi. Kesäkurpitsat puolestaan syödään keskenkasvuisina, ja vielä pehmeäkuorisina.
Muhkeiden ja mahtavien talvikurpitsojen joukko on värikäs. Niitä on oransseja, keltaisia ja punaisia. Muodot vaihtelevat pitkulaisesta pyöreään ja pienestä jättiläiseen.
Kurpitsojen kanssa kannattaa hyödyntää hyviä makupareja. Esimerkiksi aromikkaat ja suolaiset juustot sekä chili, juustokumina, kaneli ja erilaiset yrtit sopivat makeahkon kurpitsan seuralaisiksi.
Kurpitsat eroavat toisistaan paitsi ulkonäön, myös käyttötarkoituksen mukaan. Monet kurpitsat ovat parhaimmillaan uunissa paahdettuina, jolloin niiden maku tiivistyy ja makeutuu entisestään. Paahdettuna kurpitsat voi käyttää ruoanvalmistuksessa sellaisenaan tai soseena.
Myös kurpitsansiemenet kannattaa hyödyntää, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Vähäenergisinä kurpitsat sopivat kevennettyyn ruokavalioon, ja ne sisältävät mm. A- ja K-vitamiineja. Kurpitsansiemenissä on hyviä rasvahappoja.
Säilytä kaikkia kurpitsoja viileässä. Kypsät kurpitsat säilyvät viileässä muutaman kuukauden ajan. Kypsät kurpitsat säilyvät viileässä muutaman kuukauden ajan.
Useimpien kurpistojen siemenet ovat myös syötäviä. Kuivaa tai paahda ne, ja napostele sellaisenaan, tai käytä ruokien koristeena.
Kurpitsojen välillä on vaihtelua; kesäkurpitsat eli zucchinit poimitaan jo pieninä, mutta talvikurpitsat saavat kasvaa syyspakkasiin saakka. Voit korjata kurpitsoja sitä mukaa kun hedelmät kypsyvät, eli heinäkuusta eteenpäin. Poiminta edistää uusien hedelmien kasvamista.
