Lajihunajat
Lajihunajat ovat hunajia, joiden mesi on kerätty vain yhden kasvilajin kukinnoista. Ne antavat lajihunajalle ominaismaun ja -tuoksun. Lajihunajat eroavat toisistaan väriltään, koostumukseltaan, tuoksultaan ja maultaan hyvinkin paljon.
Suomen lyhyessä kesässä lajihunajien kerääminen vaatii erityisiä järjestelyjä ja osaamista. Suosituimpia kasveja lajihunajissa ovat mm. kanervat, puolukat ja horsmat.
Hunajaa voit käyttää sokerin tavoin mausteena ja makeuttajana.
Hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaille botulismiriskin vuoksi. Imeväisiän botulismi on hengenvaarallinen, vaikkakin erittäin harvinainen tauti.
Lajihunajan tuotannossa mehiläistarhaaja seuraa halutun kasvin kukinnan alkua. Kun kukinta alkaa, mehiläistarhaaja siirtää keräävät mehiläiset kukinta-alueelle. Kukinnon päätyttyä mehiläistarhaaja noutaa pesistä vahakakut ja linkoaa ne.
Hunajaa säilytetään huoneenlämmössä ja kuivassa paikassa. Optimaalinen säilytyslämpötila kiteytetylle hunajalle on +14 °C. Jääkaapissa hunaja voi altistua kosteudelle.
Suomessa hunajan satokausi on keskikesästä loppukesään. Hunajasato vaihtelee Suomessa vuosittain paljon riippuen lämpötilasta, sateisuudesta ja eri mesikasvien kukinta-ajasta.
