Hunajat ja hunajatuotteet
Hunaja on hunajamehiläisen (Apis mellifera) keräämää ja medestä tuottamaa ravintoainetta. Hunaja kerätään kennoista linkoamalla, jonka jälkeen hunaja usein kiteytetään. Kennohunajissa hunaja myydään kennoineen.
Hunajat eroavat toisistaan maun, värin, tuoksun ja rakenteen perusteella. Erot syntyvät pääosin hunajan alkuperäkasvin mukaan. Hunajat voivat olla yhdestä kasvilajista peräisin, tai ne voivat olla monikukkahunajia.
Hunajia, joihin on lisätty jotain muuta kuin hunajaa, kutsutaan hunajavalmisteiksi, ja niitä ei saa kutsua hunajaksi.
Käytä hunajaa sellaisenaan, ruoanlaitossa, leivonnassa, makeutusaineena tai valmista sen avulla viiniä, olutta tai simaa.
Hunaja sisältää paljon sokereita, ja eri sokerien suhteet vaihtelevat alkuperäkasvin mukaan. Mitä enemmän hunajassa on hedelmäsokeria, sitä pitempään se pysyy juoksevana.
Hunaja on hapanta ja siksi sitä voidaan käyttää myös säilöntäaineena.
Mehiläisten rooli on ekosysteemin ylläpitäjinä pölyttäjinä huomattavasti tärkeämpi kuin hunajan tuottajina.
Hunajat kiteytyvät eri tavoin riippuen hunajan vaivaamisasteesta ja siitä, mistä kasvista ne on kerätty. Juokseva hunaja saadaan aikaan vaivaamalla sitä ennen purkitusta, jolloin sen kiderakenne hajoaa. Vapaasti muodostunut hunaja on usein suurikiteistä ja joskus hieman karkeaa.
Pääosa suomalaisista hunajista kiteytyy parin kuukauden sisällä linkoamisesta.
Hunajaa säilytetään huoneenlämmössä ja kuivassa paikassa. Optimaalinen säilytyslämpötila kiteytetylle hunajalle on +14 °C. Jääkaapissa hunaja voi altistua kosteudelle.
Jääkaapissa hunaja voi altistua kosteudelle.
Suomessa hunajan kausi on keskikesästä loppukesään.
