Ruusupavut
(Phaseolus coccineus)
Ruusupapu saattaa olla tuttu koristekasvina, ruokana sitä käytetään vielä melko vähän. Se on hyvänmakuinen ja terveellinen papu, ja sen käyttöä kannattaa lisätä.
Ruusupapujen palkojen maku, makeus ja rakenne vaihtelevat jonkin verran eri lajikkeiden välillä. Ruusupavun litteät nuoret palot ovat mureita, makeita ja keitettyinä hyvänmakuisia. Keitetyistä ruusupavuista puuttuu tarhapavuille ominainen ”pavun maku”.
Pavut syödään palkoineen, suolalla maustetussa vedessä keitettyinä. Nuoret palot ovat mureita, makeita ja hyvänmakuisia, mutta vanhemmista tulee usein säikeisiä. Täyskasvuisia, vanhempia papuja voit käyttää erilaisiin patoihin, keittoihin, muhennoksiin ja kasvispihveihin. Liota ruusupapuja yön yli ja keitä sen jälkeen tunnista puoleentoista tuntiin.
Voit käyttää ruusupavun lohenpunaisia, tulipunaisia, punavalkoisia tai valkoisia kukkia salaateissa ja muissa ruuissa koristeina.
Ympäristövaikutukset
Papukasvit lisäävät maiseman monimuotoisuutta ja auttavat pölyttäjiä. Papukasveille tyypillistä on se, että ne pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa.
Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika, ja silloin ne kannattaa kasvattaa kasvihuoneessa.
Nuoria papuja voi pakastaa kiehauttamisen jälkeen. Täyskasvuiset on helpointa säilöä kuivaamalla.
Säilytä kuivat pavut viileässä, pimeässä ja kuivassa.
Tuoreet pavut säilytetään kylmässä +2 – +5 asteessa, mieluiten muovipussissa. Palkokasvit ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää banaanien tai tomaattien vieressä.
Talven pavut kannattaa ostaa ja säilöä satokauden aikana. Tuorepavut huuhdellaan, keitetään muutama minuutti vedessä, jäähdytetään kylmällä vedellä ja pakataan valutettuina annospusseihin pakastusta varten.
Ruusupapu kukkii heinä-syyskuussa. Ruusupavun satoa voit korjata sitä mukaa, kun palkoja valmistuu, aina syyskuulle asti. Paras korjuuaika pavuille on silloin, kun palot ovat noin 10 – 15 cm:n pituisia ja vielä vähän litteitä.
